- Admin
Ruokamatkalla Jututuksen Aikakoneella
Jututuksen Aikakoneeseen on koottu valokuvia ja tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä eri aihepiireistä. Päätin tehdä ruokamatkan Aikakoneen avulla ja palauttaa mieleeni, mitä eri vuosikymmenillä syötiin. Ruokalajiemme kirjo on luonnollisesti laaja, mutta uskoin saavani hyvän käsityksen siitä, minkälaisia ruokia pöytiimme on katettu ennen ja nyt.
Tulos ei oikeastaan yllättänyt: aiemmilta vuosikymmeniltä löytyi aterioita ja ruokalajeja, jotka tänä päivänäkin löytävät tiensä suomalaisiin suihin: vispipuuro, perunamuusi, hernekeitto, silakat. Toisaalta tutkailin, minä vuosina nykyään kaikille tutut kansainväliset ruuat kuten kebab ja pizza ovat kotiutuneet ruokapöytiimme.
Aikakoneen vanhoihin kuviin koukuttuu helposti. Lyhyet, hauskat tarinat kuvien yhteydessä jäävät mieleen, ja väkisinkin rupeaa muistelemaan omaa lapsuuttaan: kuinka äiti valmisti ensimmäiset pizzat, kuinka hernekeitto maistui torstaisin kansakoulun ruokalassa ja kuinka vähän jouluruuat ovat muuttaneet muotoaan tähän päivään mennessä.
Varhaiset vuosikymmenet
20-luvulla törmäsin ruokamatkallani ensimmäiseksi läskisoosiin, jota tänä päivänä voisi sianlihakastikkeeksikin kutsua. Ennen vanhaan rasvaa ei kaihdettu, mutta kuten tekstistäkin käy ilmi, tänä päivänä sianliha on paljon rasvattomampaa, eikä kukaan taida arkista kastiketta tunteja haudutella. Tuota 20-luvun herkkua lienee turha tarjota tämän päivän nuorisolle….
30-luvun Aikakoneesta bongasin tuttuja ruokia kuten perunamuusin, hernekeiton, pyttipannun ja pullan. Moni ruoka on siis säilynyt ruokapöydissämme vuosikymmenet. Pullan historia kiinnosti: vehnä on ollut harvinainen vilja, ja sen viljely yleistyi Varsinais-Suomesta muualle Suomeen vasta 1900-luvulla. Korvapuustin ja kanelipullien leipominen alkoikin juuri 1900-luvun alkuvuosikymmeninä katoamatta enää sen jälkeen suomalaisten kahvipöydistä.
50-luvun valokuvista tai tarkemmin vuodelta 1957 tuli vastaan vanha tuttavuus: Saarioisten maksalaatikko. Kuten tekstistäkin käy ilmi, eineksiä ei välttämättä osattu heti arvostaa aikana, jolloin ruuat oli totuttu tekemään itse alusta alkaen. Niin vaan maksalaatikkoa on kuitenkin kulunut melkoiset määrät vuosikymmenien varrella, eikä loppua näy. Opiskelija-aikaan tuo varsin tuttu näky omassa ruokapöydässä oli hyvä ja edullinen ruoka, ja silloin tällöin se edelleen löytää tiensä ruokapöytäämme.
Kansainvälisiä vaikutteita
Pizzaa ruvettiin Suomessa syömään 60-luvulla Italian mallin mukaisesti. Äitini oli jostain saanut reseptin, ja niinpä meilläkin syötiin jo lapsuudessani tuota herkkua. Äitini tekemä pizzapohja oli paksu, ja se levitettiin uuninkestävälle paistinpannulle. Päälle tuli aina tonnikalaa, tomaatteja ja juustoa. Oreganoa tai muuta pizzalle tyypillistä maustetta meillä ei tunnettu, vaan pizza maustettiin suolalla ja valkopippurilla. Pizza paistettiin uunissa ja täydelliseltä se silloin jo maistui!
1980-luvulla Suomeen kotiutui turkkilaistyylinen kebab. Ensimmäinen kebab-ravintola perustettiin Poriin vuonna 1982 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kebab). Alun perin kebabissa on käytetty lähinnä lampaanlihaa. Suomessa kebabiin käytetään naudanlihaa tai broileria, pohjoisessa myös poronlihaa. Tämänkään herkun suosiolle ei ruokatottumuksissamme näy loppua.
Paitsi ruokakuvia ja -tarinoita, Aikakoneesta löytyy runsaasti muitakin kiinnostavia aiheita tutustuttavaksi ja muisteltavaksi: luonto, lapset, eläimet, maaseudun työt. Pääset katsomaan aineistoja hankkimalla Jututus-tunnukset.